Juuret
Ilotulituksen juuret ovat muinaisessa Kiinassa, sen uskonnollisissa tavoissa jossa paukkuja käytettiin pahojen henkien karkottamiseksi. Ilotulitus on juurtunut kiinalaiseen kulttuuriin. Ruudin ja sen mukana ilotulitukset toi Eurooppaan Marco Polo 1200-luvulla. Siitä kehittyi ajan saatossa kuninkaallisten ja yläluokan suosittu huvi, erityisesti anglosaksisessa maailmassa. Ilotulitukset esitettiin usein musiikin säestäminä ja taiteenlaji musiikki-ilotulitus on luotu Euroopassa. G.F. Händelin teos “Firework Music” on tosiaan kirjoitettu esitettäväksi yhdessä ilotulituksen kanssa.
Japanin tie
Japanissa Ilotulitustaide kehittyi toista latua. Ilotulituksesta (Hanabi) on kiinteä osa kulttuuria mutta fokus on täydellisen tähtipommin rakentamisessa. On kiehtovaa seurata perinteistä japanilaista ilotulitusta; ensin kerrotaan perusteellisesti kuka mestari on rakentanut pommin ja miten, sitten tämä ammutaan ja sen auetessa koko yleisö huudahtaa “ooohhh”. Katso linkkivalikoimasta japanilaisia teoksia. Tänä päivänä Japanissa ammutaan näytöstähtipommien lisäksi myös musiikkinäytöksiä. Japanilaiset pommit ovat erittäin korkeata laatua, ja vaikeasti Euroopassa saatavissa.
Kilpailutoimintaa
Kaikissa maanosissa ja useimmissa maissa järjestetään kansallisia ja kansainvälisiä ilotulituskisoja. Näistä arvovaltaisin lienee ” Montreal International Fireworks Competition”. Euroopassa isoja kisoja on monta, muun muassa Hannoverissa, Berlinissä (Pyronale), Cannesissa (Festival of Pyrotechnics arts). Katso Wikipediasta
Suomessa on järjestetty vuosina 1998 -2012 saakka Helsingissä SM kisat ja 2012-14 Powerparkissa Alahärmässä.
Ilotulituskisassa kilpailijat rakentavat teoksensa kilpailukohtaisesti julkaistua vaatimusmääritelmää vastaan t.s. kilpailun säännöt. Voittajan valitsee asiantunteva raati sen perusteella miten tehtävänsuoritus onnistui, kuinka hyvin esityksen tekniikka pelasi ja kuinka esitys vaikutti katsojiin.
Mitä osaamisen lajeja ilotulittamiseen liittyy
- Tähtipommien rakentaminen on kemian hallintaa, käsityötaitoja, teollisia taitoja ja runsaasti kokemusta ja loputonta testaamista, innovointia ja kokeilua uusien efektien kehittämiseksi. Ilotulituksen designerin haaste on pystyä tietämään miten tuhannet ja taas tuhannet erilaiset efektit toimivat. Jos designeri työskentelee ilotulitetehtaassa niin hänen visionsa tarvitsemistaan tulitteista ohjaa valmistusta – rakennetaan juuri sellaiset efektit mitä designeri esitykseen tarvitsee. Tätä ei Suomessa tehdä vaan olemme jo olemassa olevien efektien armoilla.
- Ison näytöstulituksen rakentamiseen on käden taitoa sekä tarkkuutta vaativaa puuhaa. Tuhansia efektejä on osattava kytkeä ja suunnata oikein ja asettaa oikeisiin paikkoihin. Toimiiko kaikki niin kuin oli suunniteltu näkyy vasta kun näytös ammutaan ja virheet paljastuvat armotta. Suunnittelua, organisointia ja ammattitaitoa tarvitaan runsaasti. Turvallisuus on ammattitaidon seurausta.
- Suurin vastuu näytöksen laadussa on designerin (säveltäjän) työllä. Tämä on luovaa työtä. Sitä voisi kuvata sillä että suunnittelijalla on edessään 300m korkea ja 150 m leveä tyhjä taulu jonka hänen on täytettävä nopeasti vaihtuvilla väreillä ja kuvioilla musiikin tahtiin, ja luotava taululle kuvaelma joka 15 minuutin ajan haltioi katsojat.
Ilotulitus ja taide
Ilotulitustaide materialisoituu ainoastaan ja vain näytöksessä, olkoot tämä pieni takapihan illuminaatio taikka suuri esitys. Ilotulituskisojen kautta nostetaan näytösten tasoa ja kilpailijoiden taitoja. Keskeistä on ymmärtää että ilotulitus, musiikilla tai ilman, johon pätevä designeri on panostanut taitonsa sävellystyönsä kautta, on taideteos. Jotta se koettaisiin taiteeksi esityksen pitää myös olla toteutettu ammattitaidolla, valittu oikeat efektit ja näytöksessä pitää olla oikea dramaattinen kaari. Hyvää esitystä on miellyttävää katsella ja se herättää voimakkaita tunteita joita mielellään kokisi uudestaan.
Musiikki-ilotulitus taidelajina on verrattavissa oopperaan; kumpikin ovat ohikiitäviä korvan, silmien (ja tuntoaistin) elämyksiä. Elämykset koetaan hetkessä ja niitä ei voi “kelata” takaisin. Vain muisto elämyksestä jää pysyväksi.